Revit-pohjaisen talotekniikkasuunnittelun edelläkävijä, yli 10 vuoden kokemuksella
Revitin käyttö mullisti 2010-luvun alussa toisessa Äyräväinen Tampere Oy:n edeltäjässä, Sol-Air Oy:ssä, talotekniikan suunnitteluprosessit. Ohjelmaan tutustumisen, uudenlaisten käyttöominaisuuksien oppimisen ja käyttömahdollisuuksien hiomisen jälkeen suunnittelijamme alkoivat olemaan sitä mieltä, että AutoCad-ympäristössä ei haluttu tehdä kuin ne pakolliset projektit.
Kaikkien suunnittelualojen laatimien materiaalien saaminen yhteen ja samaan projektiympäristöön, jossa oma varsinainen suunnittelu- ja tietomallinnustyö suoritetaan, koettiin yhdeksi suurimmaksi ohjelmiston eduksi. Enää ei myöskään tarvinnut kikkailla eri järjestelmäsisältöisten kerrostiedostojen kanssa connection nodeineen. Jo nämä kaksi asiaa olivat niin merkittäviä edistysaskelia siihen tutuksi tulleeseen perinteiseen ”cadimaailmaan”, että ei suunnittelijoita juurikaan tarvinnut houkutella käyttämään Revitin mahdollistavaa uutta käyttöympäristön toimintamallia.
Pikakelaus 10 vuotta eteenpäin, Revitillä tehtyjä projekteja satoja ja miltei jokainen LVI-projekteistamme suoritetaan Revit-ympäristössä. Fuusion myötä ammattitaitomme Revit-ohjelmiston myötä mahdollistaa myös toisen fuusioituneen puoliskon Veikko Vahvaselkä Oy:n sähkösuunnittelun asiantuntijoiden kouluttamisen ko. ohjelmiston käyttöön. Varovaista innostusta on havaittu myös heidän keskuudessaan.
Käytännön hyödyt suunnittelijoille
Yhden projektitiedoston ja ns. suoraan yhdistelmämalliin suunnittelun lisäksi ohjelmisto mahdollistaa lukuisia muitakin käytännön hyötyjä suunnittelijoillemme. Jokainen suunniteltu komponentti on käytettävissä useilla eri tavoilla laadunvarmistuksessa ja suunnitelmien havainnollistamisessa.
Projektiin suunnitelluista komponenteista saadaan luotua reaaliajassa päivittyviä taulukkoja vaikka pohjakuvien kylkeen lisäinformaation tuomiseksi. Käytännön esimerkkinä excel-tyyliset taulukot ilmanvaihtosuunnitelmiin, joissa on esitetty halutun rakennusosan päätelaitteiden tyypit, äänitasot, painetasot, säätöarvot ja vaikka heittopituudet ja suutinasettelut. Tietosisältö voidaan muokata juuri sellaiseksi laajuudeksi kuin halutaan ja mikä parasta, jos ja kun projektiin tulee muutoksia, päivittyvät taulukoiden tietosisällöt reaaliajassa natiivimalliin tehtyjen muutosten mukaiseksi. Toisin sanoen, taulukot tietosisältöineen vastaavat aina suunniteltua kokonaisuutta.
Vastaavaa tekniikkaa voidaan käyttää myös laadunvarmistukseen. Otetaan esimerkiksi lämpimän käyttöveden kiertojohdon suunnittelun oikeellisuuden tarkistus. Suunniteltujen kiertojohto-osuuksien pituudet, lämpöhäviöt, virtaamat ja putken virtausnopeudet ovat kaikki tarkistettavissa yhden automatisoidun taulukon avulla, helppoa ja kätevää. Ja jos kyseinen taulukkotarkastus ei tunnu joka tilanteeseen hyvältä tavalta tarkastella omaa aikaansaannostaan, voidaan ohjelmistoon visualisoida vastaavia ”tarkastusnäkymiä”, niiden laatimiseen on oikeastaan vain mielikuvitus rajana.
Erilaisiin näkymiin tehtyjen sääntöjen ja suodattimien avulla voidaan projektista nostaa havainnollistaen esiin vaikka hieman liian tiukat kanavointihaarat tai ne vesipisteet joiden lämpimän veden odotusaika ei ole halutulla tasolla. Nämä käyttömahdollisuudet helpottavat ja virtaviivaistavat omien suunnitelmien tarkastusta, laadunvarmistusta ja muutenkin kokonaisuuksien optimointia teknisesti ja taloudellisesti järkevimmiksi.
Käytännön hyödyt työmaalle ja tilaajalle
Suunnittelussa on tärkeää, että järjestelmät on suunniteltu niin kuin ne pystytään asentamaan. Vielä tärkeämpää olisi toimittaa työmaalle sellainen materiaali, että se mietitty asennusvalmis suunnitelmakokonaisuus olisi myös työmaalla tiedossa ja luettavassa muodossa. Useita tunteja hinkattu IV-konehuoneen tai teknisen tilan suunnittelu kaikkine yhteensovituksineen ei välttämättä aukea joka osa-alueeltaan perinteisten paperitasokuvien (viivaviidakkojen) perusteella sille urakoitsijalle, joka sitten pahimmassa tapauksessa miettii työmaalla itse miten nämä kaikki härvelit tänne oikein saadaan mahtumaan. Tämän vuoksi visualisoimme suoraan Revitistä jo niihin valmiisiin paperitulosteisiin projektiot 3D-havainnekuvina alueista, jotka haluamme ehdottomasti varmistaa saavuttavan myös asentajan. Tätä esitystapaa voidaan hyödyntää paperitulosteisiin kerros- tai aluekohtaisesti niin laajasti kuin halutaan. Perinteisille viipaleleikkauksillekin on vielä paikkansa, mutta näin on mahdollista visualisoida laajemman alueen järkevä asennusjärjestys ja jo valmiiksi mietityn, sekä yhteensovitetun suunnittelukokonaisuuden havainnollistaminen työmaalle.
Pyrimme näin minimoimaan ”mistä minne ja missä korkeudessa ja järjestyksessä” -pohdiskeluja työmaalla. Samalla toki vähenee myös ne urakoitsijan soitot siitä, että ”miten ootte kuule oikein aatellu?”. Kun onhan me aateltu, mutta.. no laitan sulle kuvakaappauksen sähköpostiin. Suunnittelijana helposti unohtuu, että työmaalla ei IFC-malleja liiaksi vielä nykypäivänä pyöritellä.
Revit mahdollistaa lisäksi hyvin tarkan tietomallinnustason, joka helpottaa rakennuksen määräluettelointia ja yhteensovittamista. Massa- ja komponenttilistoja pystytään toteuttamaan monin eri tavoin urakoitsijan ja tilaajan toiveiden mukaisesti. Tietomallimme on mahdollista saada erittäin tarkalla massatarkkuudella, jopa kannakointijärjestelmistä lähtien. Jos joku käyttämämme tuote ei löydy valmiista tuotekirjastosta, mallinnamme sen tarvittaessa datasisältöineen todellisilla mitoilla.
Tekstin sävystä voisi päätellä, että tämä oli maksettu mainos. Ei, tässä oli 2010-luvun LVI-suunnittelijan rehellisiä ajatuksia ohjelmiston hyödyistä ja pieni läpileikkaus siitä, mitä kaikkea lisäarvoa me talotekniikkasuunnittelijat voimme Revittiä käyttäen luoda kaikille rakennusprosessin sidosryhmille ja itsellemme suunnittelijoina.
